Perillä Ithacassa

Keskiviikko 30.8

Aamulla vuokrasimme auton ja Panu teki uroteon, kun ajoi New York cityn halki. Se meni yllättävän joutuisasti - mutta toki meillä oli ajo-ohjeet. Country roads take me home....


Perille Ithacaan pääsimme iltapäivällä. Asunto oli siisti, mutta melko pelkistetty. Tiesimme jo etukäteen, että asuntoon pitää shoppailla kaikenlaista ja niinpä loppupäivä kuluikin sitten amerikkalaisten ostos/paratiiseihin/helvetteihin (ihan siis näkökulmasta riippuen) tutustuessa. Panun mielestä Wal-Martissa käynti oli kovin mielenkiintoista. Miten kapitalistit laittavat työläiset kyykkyyn? Ne tutkijat, juu sii. No onhan se maailman suurin vähittäisketju. Merjalle kiitos muuten pussilakanavinkistä. Täällä nukutaan lakanamielessä edelleen kuin Suomessa 70-luvulla, paitsi että patjat ovat 10 x parempia.

Riikan koti seuraavan kolmen kuukauden ajan eli Gun Hill Residence:


Tiistai 29.8

Lentomatka Helsinki-Vantaalta JFK:lle sujui jokseenkin hyvin. Kahdeksan tunnin lento oli tietysti hieman rankka vihoittelevalle iskiakselleni, mutta onneksi oli käytäväpaikka, joten pystyin jaloittelemaan aina välillä.

Perille tultaessa saimme venäläisen taksikuskin, joka ei kaiketi osannut lainkaan englantia, vaan kyyditsi meitä hieman ylimääräistä, vaikka annoimme osoitteen printattuna käteen. Kyydin huipuksi hän vei meidät väärään hotelliin.
No, pääsimme kuitenkin perille hotelliin jonkin ajan kuluttua. Pitää ottaa tämä taksikierroskin vain mielenkiintoisena saitsarina.

First impressions: Lentokentän tienoilla oli pieniä taloja, joissa amerikanliput liehuvat salossa ja verannalla on kaksi nojatuolia. Queensin korttelipuodit olivat jotain sellaista kuin vaikkapa elokuvassa Smoke tai Paul Austerin novelleissa. Hotellin vieressä oli puolestaan kenttä koulubusseja keltaisenaan.